Santasen yhteydenotosta ei mennyt kauaakaan, kun Mähönen oli Saari-Liuskekiven kaapeloinnin kohteena poliisiasemalla. Piti virittää senpäiväset senhaiserit Mähöselle, että Santasta pystyttäisiin vaivatta kuuntelemaan. Pari kelanmittaa kierrejohtoa, kasettidekki selkään teipillä kiinni ja nappi korvaan. Kakun kruunasi Mähösen hinkkien väliin huomaamattomasti ujutettu SM58-mikki. Sinne katosi, onnekas paskiainen, Saari-Liuskekivi tuumasi ja rapsutti kulmakarvaansa. Nyt tarvittaisiin enää saundtsekki ja kyttärevohka syötteineen olisi valmis Santas-hommiin. Saari-Liuskekivi kehotti Mähösen istumaan poliisiaseman kahvihuoneeseen ja itse meni toimistoonsa, jossa Jurvakka ja Kiiskiö jo innokkaina odottivat. He olivat saaneet lampaat ajettua läheiselle pellolle, jossa paimenet jo niitä malttamattomina odottivat. No eivät oikeasti odottaneet, kännissä olivat ja heiluttelivat sauvojaan*.
“Joo ja sitten vaan kuuntelet, kun myö ohjataa!” Saari-Liuskekivi heitti parit mynttonit suuhunsa, rouskutti ja pyyhkäisi säätösoijaa hiuslipareella pois otsaltaan. “Myö ollaa iha lähellä siinä Seon takapihal - täysin ikoknitona**, niinku meiät on koulutettu! Tiesitkö muute, että Kiiskiö osaa maastoutua hyvin puuks, kiveks ja - -” Jurvakan sanat menivät Minkin yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos.
“- - ja tuosta vasemmasta napista väännät, nii menee kovemmalle”, Jurvakka osoitti Mähösen vasenta leil rintaa, “ja sitte tuosta oikeesta menee hiljemmalle...mutta älä hier...väännä niitä yhtä aikaa, kun me...siis se laite laukee!”
---
Jaalan Seo. Santanen halusi nähdä siellä. Seo. Tietenkin. Moni asia päättyi Seolle, mutta harva sieltä alkoi. Onneksi Taapero ei ole näkemässä, tulisi varmaan kuittia, Saari-Liuskekivi pohti ja heitti parit mynttonit kuuliaasti kitaansa.
Minkki avasi oven ja asteli rohkeasti sisälle. Ylikonsta oli yhdessä Jurvakan ja Kiiskiön kanssa istumassa Datsunissaan. Auto oli ainoa koko Seon pihassa mutta onneksi pojat olivat puhkuneet auton lasit niin huuruun, että eipä sisälle nähnyt - saati sieltä ulos.
Seon sisällä Jaalan mähein pornolordi J. A. Moilanen rätkytti kolikoitaan pelikoneeseen ja läiski namiskoita yhdessä mirriensä kanssa. Toinen oli toisessa kainalossa ja toinen toisessa ja kerrankin olivat kynsimättä toisiaan. Moilasen valkoinen, pitkä turkis näytti kuumalta kaikissa sanan merkityksissä. Välillä Moilanen romisutteli toisella kädellään taskuaan, joka kilisi kolikoita. Tiskin takana oleva viiksihahmo oli niin uppoutuneena Mitä, missä, milloin 1987 -kirjaan, että ei huomannut Minkkiä. Seolla raikasi jouluinen hippamusiikki, taisi olla iänikuista Katri Halunaa. Minkki katsoi tiskiltä itselleen pari purkkia Krändi-mehua ja nappasi vähiten hapantuneen Tupla-patukan*** hyllystä. Lol näil pärjää hei vaiks tulis kuka guppe juttusil #namii #herkkui #taitaatyttötietää #patukkaa.
Äkkiä Mähösen korvassa alkoi treeneissä jo kuultu sohellus:
“KkkkkhkKkhk täällä Kotka, kuuleeko Meijeri kedoon vaonvan?...Kkhkh! Airipiit, täällä Kotka, kuuleeko Meijeri?”...”KKhh sano sille...KKhkhK täällä Possukkhk vaan terve alffa-tsaali teikmiövei kkkhkhkH!...korjaa sitä mikkhhkiä, kun myö kkkhkh ei kuullahk ku kkhh sun tissie khkhahinaa Ouvo, kidiap...kkhh mut kkhkh kyllh hmhää khitäki khuuntelhhkh! KHkhkhHK! Jos tahot kkhkh nii mä kkhtkulen säätämäänhkh sun hink...volaa kkhkh...Khkhkh Possu Ouvo!”
“Khkh nyt Possukkhk annat sen mikhinkhhk mulle hkhakasi! Ouvö! KKhkhkHK!” *nujakan ääniä*
“Kkkh! KkhkhK! Ai sattuuu ouvö hiermii rotserrhhkhr...NYYT tänne se mikhkkhekhkh Jurvakkahkh! KkkhKKH piiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii - -”
Lopulta vääntö loppui ja samalla katosivat myös äänet Mähösen korvasta. Samassa Santanen hyökkäsi Seon ovesta kuin hai. Mähönen oli nyt omillaan.
* ryhmy-
** ninjuuden aste, ks. myös näkymättömyyskuplavolkkari
*** Taitaa tehdä mieli sulla siellä! Patukan perään purskuttelet!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti