Ylönen raapaisi muniaan ja lipaisi etusormestaan maistiaiset. Sen jälkeen hän jatkoi matkaansa kohti Karhulan toria, jonne hän oli Jaalan perukoilta matkustanut monta yötä ja monta päivää. Hän kohensi hiukan paimenen pyyhettään ja johdatti laumaansa ryhdittömänä eteenpäin. Jonkinlainen enkeli oli ilmestynyt hänelle Seolla muutama päivä sitten ja käskenyt viipymättä jatkaa matkaa Karhulan nakkikiparin läheisyyteen, jossa oli odottava Suuri Ihme. Lauma (Ylönen, Naukkisen Rampe, Grööningin Turre ja hänen suuri lammaskoiransa Jorma) jatkoivat vaellustaan halki öisen maan. Luojalle kiitos, oli matkaan otettu mukaan muutama sinkkuviskipullo ja öylättiä, niin ei tarvinut nälässä riutua.
----
Peitsi-veneen miehistöön kuuluvat
povipommi syvyyspommimaestro Minkki Mähönen ja hänen aisaparinsa
(aisa, höhöhö! Ö ö ö!) Summane tuijottivat edessään olevaa ovea, jonka pielistä leijui ilmaan jonkinlaista vesihöyryä. Sisältä kuului melkoinen ähkintä.
Nggggggghhhhhh! läähläählääh NGGGHHHHH-RRRKELE! NGGGGGGGGGHHHH!HHH!H!H!H!H! Kuulosti siltä, kuin oven toisella puolella olisi käännetty niskoja nurin. Selvästi siellä oli joku, joka ei saanut henkeä, sen päivänen läähätys ja huohotus sieltä kuului!
Nggrrrrrrhhhhh nggggghhhhhrjKELE NgggGGGHHHSTANARKELE. Summasen käsi hakeutui automaattisesti starttipistoolille, joka roikkui muhkeana hänen vyöllään. Yhdellä tosinopsalla ranneliikkeellä ase oli tanassa hänen edessään
(ase oli tanassa höhöhö! Ö ö ö!) ja hän näytti viittomakielellä samanlaisia käsimerkkejä, kuin Pauerin Jakki aikanaan Räkä
™- TV:n hittisarja
Kakkosnepassa. Siellä vilahteli keskisormi ja etusormikin työntyi toisen käden sormien loihtimaan rinkulaan ja nytkytti eessuntaas.
Selvä peli, nyökytti Minkki Mähönen, korjasi haalarin välistä pullistuneet tissinsä takaisin uomiinsa ja otti valmiusasennon. Ei, kun tässä välissä Minkki vielä vilkaisi pikaisesti peiliin ja katseli sieltä näkyvää jumalaista ilmestystä. Summane otti pikaiset selffiet
(sekaiset pilffiet höhöhö! Ö ö ö!) yhessä Mähösen
tiss, Mähösen kanssa, ja sitten oltiin valmiita.
Yy, kaa, KOO! Summanen yritti potkaista ovea sisään norrissakkimaisesti, mutta ovi ei hievahtanutkaan.
YykaaKOOOO! YYYKAAHITSINVITSIKOO! Sitten Minkki Mähönen taklasi Summasen sivuun ja nosti valtavat kannunsa kaiken kansa nähtäväksi. Mitä ihmettä? Summanen jähmettyi niille sijoilleen ja tuijotti ammo haavillaan eikun ammo eikun haavi, no siis haavi ammollaan. Tuijotti, tuijotti vaan.
(Mitä itse olisit tehnyt, jos näkisit viimeinkin livenä nuo jumalaiset, jättiläismäiset luomu-utareet, jotka pomppivat edessäsi kuin hidastetussa filmissä?) Minkki Mähönen törrötti huulensa tiukkaan dakfeissiin, otti kiekonheittäjän lähtöasennon, heilutti valtavia tissejään edestakaisin ja kiepahti ne pakolliset pyörähdykset ja jysäytti kannunsa täyttä päätä suljettua ovea päin. Oven lukko murtui ja ovi lennähti vastapäiseen seinään.
Ihan oikeesti!
----
Tilanne Karhulan torilla alkoi kuumentua, jouluvaelluksen huipentuma eli kliimaksi olisi kohta käsillä. Aleksanteri Tups mietti hiki otsalla minne jättäisi aiemmin saamansa tikittävän paperikassin. Siitä oli päästävä nopeasti eroon.
Kohta olisi nimittäin kiire pois! Tosi kiire! Ylösen lauma oli jo lähistöllä ja kohta valmiina kohtaamaan Suuren Ihmeen. Myös Suomen Tasavallan Presidentin autosaattue lipui jo ramppia ylös ja torille. V. Putti piti pokerinaamansa ja tuijotti tiukasti neuvosto-Mossen ikkunasta ulos. Ulkona Jari Aarniokotkapa kotka hyvinnii hypisteli saamaansa rahakassia
myhyhyhhy!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti