Saalis-Mähösen perse notkui pitkin toimiston käytävää kohti kahvinkeitintä. Kiiskiö ja Jurvakka olivat palanneet partiomatkalta ja hyvin ansaitulta joskin lyhyeltä joululomalta. Jurvakka jauhoi rasian viimeistä krispisuklaata ja raportoi Karhulan torin tapahtumista:
“- - ja olisitpa nähny Kiiskiön ilmee, ku Putti nous siitä mobiilista! Jessus varmaan oli kourallinen lanttupilttiä pöksyissä! Saatana ahahah! Ei voinu vielä sillo tietää, että hyvinhän siinä sitten kävi, kun Putti tuli vaan perinteisille jouluostoksille ja vei Niskasen mummon tiskiltä pari maatuskaa ja peetuskaa tai mitä tuskia ne nyt olikaa ja lootan Mantan hyvää rosollii. Yhet virsutuopposet lähti autoon kanssa ja tais siinä olla muute myös pari purkkia poronsarviais-uutetta, ja kyllähä myö kaikki tiietää, mihin sitä tarvitaa saatana hahahah! Jyystömiehii, näkeehän sen, jyystömiehii! Joo, kyllä se oli pahannäköne kun se tajus, että Aarniokotka ja Santane ja se karvahattukaveri oli rosmoja ja ryökäleitä. Myö saatii just sille käsimerkeillä kerrottua, että ne on nalkissa ja taatelit kohta tallattuin, ettei vaa soittais ilmatukee.” Matias Jurvakka selitti tarinaansa posket punasta paukkuen.
“...ja sitte se Ruotsin Karles. Voi saatana minkä soun se pisti päälle, kun se saapui torinkulmille! Siinä oli rekvisiittaa jos toistaki, se niitä oli haalinu kuulemma paikallisista liikkeist. Siks se siinä oli vatkannu eestakasi kepsissäki, ku myö sitä käytii Kiiskiönki kanssa sitte lopulta ihmettelemää. Just kummyö saatii pommisalkku ja rosvot ja ryövärit maijaa, nii eikö tää kunkku tullu ja vetässy koko Tiernapojat-näytelmä yksin siinä torilla! Sillä oli koroke ja kaikki viitat ja perkele ruunut. Vitsi mite se osaski olla nii hyvä Mänkki. Sitä mää jäi ihmettelemää! Että mitenkä se osaski! Mut se oli kaikki ruottiks, nii emmää kauheesti ymmärtäny. Mut kylmää sen taistelukohtaukse tajusi! Sale sopi sitte sen kanssa, että ens kerralla ajakoot uubouttinsa suoraa Kultarantaa ettei tartte Kotkaa asti tupsuttaa. Siis jos enää haluavat tulla käymää. On kai siel Naantaliskii paikkoja, jossa kuninkaalliset voi - no mitäne kuninkaalliset ny tekee, heiluttelee kättä tai pitää jotai... skandaaleja vai mitä ne on.”
Saalis-Mähönen toi tarjotinta, jossa olivat poikien juomat. Kiiskiöllä oli antiikkinen teemuki, jossa oli kaunis hopealusikka pystyssä. Jurvakka oli täksi vuodeksi löytänyt kirpputorilta Räkänokkien™ joulumukin. Siinä oli jokseenkin intiimi poron pariutumisrituaali menossa. Ylönen oli kuvassa riistanvartijana. Seija toi tarjottimen pöytään ja avasi kolmannen paketin Vihreitä kuulia kyytipojaksi. Leveä perse paisui konttorituolin reunojen yli, mutta se ei menoa haitannut. Ikkunan takana satoi hiljalleen lunta. Kaikki oli talvisen nannakkaa.
---
Langinkoskella oli hiljaista. Kostea ja kylmä merituuli pyyhki huumepoliisi Mikko Taaperon lähes kaiken nähnyttä persposkipintaa kuin kertaalleen käytetty toalettipaperi. Karhulan torin keissi kummitteli vielä takaraivossa, mutta Taapero antoi sen olla ja keskittyi katselemaan virkaveljensä Saari-Liuskekiven mainiota virvelikättä. Kolme pientä kiiskeä törrötti veneen pohjalla. Kymen Rapakalastajien (KyRapa) vaappu oli kyllä maineensa veroinen, siitä ei ollut epäilystäkään, mutta ei sillä isoa saalista tainnut saada - jos nyt ei laskettu hyvänkokoista vieraan vallan sukellusvenettä saaliiksi.
Veneen toisessa päässä oli jättiläismäinen Karhulan kuvernööri Arno Varsineekeri, jonka taisteluliivit pullottivat yhtä sun toista protskupatukkaa. Vyöllä oli rampopuukon lisäksi pari lisäravinnepulloa, salihanskat ja 24 kg:n kahvakuula. Kädessä Varsineekerillä oli pienen pieni pilkki, jota hän nylkytti yli laidan. Vene oli hiukan epätasapainossa, mutta eihän kalamiesten kesken sopinut riidellä. Vähissä olivät nykäykset. Tuuli vaan ja vitutti lähinnä.
“Ohhoh jätkät ohhoh, eiköhän se kuulkaa ohhonnii, että nyt mennää mökille, laitetaa sauna päälle ja sitte tehhää perskannikoilla lumienkeleitä ohhoh just niinku ohhoh Pyhtäällä sillo -12, ku se norjalaine kuningas sullo meiät…”
Ja niin lähti venho kohti rantaa. Varsineekeri osoitti paksulla sormellaan vettä, ja uhkasi kaloille ail bii baachin. Saari-Liuskekivi otti kalastuslakkinsa päästä ja nosti lisurin käteensä. Tämänkin saisi pestä, olihan tässä joulut ja Jeesukset ja kaikki rotserit tapetilla.
Hiljainen laulu kiiri kirkolta Langinkoskelle. Lihava leidi oli jouluoration kimpussa kaupunginkirkossa.
Hiljainen laulu kiiri kirkolta Langinkoskelle. Lihava leidi oli jouluoration kimpussa kaupunginkirkossa.
Loppu.