Niin se tuli kesä ja lomat Suur-Kouvolaankin, vaikka hetken jo huonolta näytti. Kuitenkin viimeistään Räkänokkien kesäjatkis varmistaa sen, että eletään heinäkuuta ja joudutaan kaikki tuskastelemaan tietokoneen ääressä vähintään satunnaisesti. Ja niinkuin joku jumalasta seuraava ylöspäin on joskus todennut, niin nyt vaan kauhunsekaisesti odotellaan, milloin Lurttiaisen Mara naulaa alushousunsa Jaalan tuokiokirkon oveen, jotta saadaan joku moraalinen käytävä ulos tästä paskasta.
Insinööriliiton emeriittus-kassitaljantti Pörrö Mörhönen kiitää vanhalla mersullaan pitkin Jaalan lakeuksia. Romillemittari laski viimein niihin lukemiin, joissa kehtaa kylille ylipäätään lähteä. Hauli punottaa, kun on Taavin kanssa kiskottu keskiolutta soutuveneessä monta päivää. Taavi nuokkuu etuistuimella ja näplää housujen sepalusta. Mielessä pyörii vieläkin ne eiliset tuskan hetket, kun meisseli jäi vetskarin väliin ja kyyneleet kihosi silmiin ja sieraimiin samaan aikaan ja venttiilikin petti sen verran, että housuun turahti viiru. Sääli, sillä matkaan ei tullut kuin ne yhdet kalsarit eikä nyrkkipyykki ole Taavin lempipuuhaa. Auton mankassa Frederik kiljuu, että "Missä on jatkot", kun mersu kaartelee kohti kylää. Kohta ollaan jo perillä Mela-Einarin valinnassa, tuossa ikiaikaisessa kyläkaupassa joka on selvinnyt jokaisesta yhteiskunnan mullistuksesta helposti, sillä näillä leveysasteilla ei muita kauppoja edes ole. Vanhoista perinteistä huolimatta maksuvälineenä ei kuitenkaan ole enää oravannahkat vaan ne markat. Mela-Einari pitää puotiaan auki joka päivä, lukuunottamatta niitä aamuja jolloin syleksii vessassa normaalia pidempään. Aina ei vaan jaksa ja silloin on naukattava sitä perinteistä lääkettä.
Pörrö Mörhönen kiepauttaa mesensä nätisti parkkiin ja loikkaa ulos. Vieno kesätuuli pelmauttaa Pörrön kaljun yli sipaistua helttaa, mutta hän liimaa sen yhdellä ranneliikkeellä takaisin nahkaan. Tänään on ohjelmassa muutakin kuin kaljanosto, sillä Pörrö ottaa kaupalta kyytiin myös vanhan ystävänsä Caloun. Kesällä käy joulukusikauppa kehnommin, joten Calou on matkustanut bussilla Jaalaan suunnitelmissaan löytää kesätyötä. Kohta Pörrön katse jo huomaakin oven vieressä nököttävän kristillisnigeerin, joka huitoo suurilla mustilla käsillään tervehdykseksi.
"Calou tuli bussikyyti Jaala, kusi ei myy. Calou kerää Jaala masikka ja saada kesämarkka", hän kertoo taloushuolistaan Pörrölle. Kohta Calou kiipeää mesen kyytiin ja ystävykset lähtevät takaisin kohti Pörrö Mörhösen mökkiä. Mankassa on biisi vaihtunut ja nyt Matti ja Teppo vislaavat söpösti vanhaa kesämusaa.
"Jos ei masikka myy, Calou lomitta lehmä", takapenkillä suunnitellaan. Tie mutkittelee aikansa, kohta päästään perille. Mersu-raukka pääsee varjoon keräämään voimia.
"Tänä mine otta kali ja vinu, huomenna usi päive löytä masikka". Ja niin korkattiin kaljat ja kilistettiin Jaalan kesälle.
